Tulevaisuuden Suomi (dystopia)

 

Mirja on kuollut

Pakkanen kiristyy, talvi on ollut epäilyttän lauha. Tänään pakastuu on tiistai. Helmikuun toinen päivä. Vuosi on 2022. Jugend talon edessä seisoo mies, ei tarvitse o Komisario Palmu nähdäkseen että talon edessä tupakoiva mies on poliisi. Iso tammi ovi narahtaa. Mies astuu kiviportaikkoon.

Siviilipukuinen poliisi kapuaa portaita ylös. Hän pysähtyy kolmanteen kerrokseen. Kolme ovea. Jokaisessa nimikyltti. Virtanen, Lahtinen ja Hallasuo. Poliisi avaa Hallasuon oven. Hän astuu eteiseen ja ottaa povitaskustaan sähköisenmuistion, ja sanoo ääneen ”Hallasuo Mirja, 46 vuotias. Eronnut, lapseton, ei toisen asteen koulutusta, pitkäaikaistyötön, masentunut kolmatta vuotta, nyt kuollut”

Huoneista leijalee kevyt kevätvalo. Eteinen on pitkä, jonka päästä avautuu isohko huone. Heti oikealla puolella vaatenaulakko, sen alla kolme paria kenkiä. Jokainen kenkä siistissä rivissä vierekkäin, saman väriset. Naulakossa roikkuu muutama ulkoilutakki. Poliisi vetää kädellään takkeja, ne heilahtavat, vaateet pitää pientä kohinaa, se ääni muistuttaa meren aaltoja. Muutaman askeleen jälkeen on vasemmalla keittiö. Poliisi seisahtuu sen ovelle. Keittiössä hurisee jääkaappi. Keittiönpöytä on aivan puhdas, kuin käyttämätön. Hella ja sen vierellä oleva työpöytä ovat puhtaita. Poliisi katsoo jääkaappiin. Sinappipurkki, rikottu kananmuna lasissa ja avattu keksipaketti. Kaikkien viimeinen käyttöpäivä ollut kauan sitten, kymmenluvulla. Ja nyt on kakskytluku.

Suljettuaan oven poliisi katsoo astiakaappeihin. Kuivauskaapissa yksi muumikuppi. Sen alla olevassa kaapissa on tyhjä roskaämpäri ja sen vierellä tyhjiä kurkkupurkeja. Poliisi painaa mikroaaltouunin luukun auki, siellä on villatumput. Poliisi kokeilee niitä käsiinsä, sopivat. Kovin vain ovat sateenkaaren väriset. Poliisi astelee tumput käsissä takaisin eteiseen. Siitä suoraan kylpyhuoneeseen. Vessanpytyn kansi on suljettu. Poliisi avaa kannen ja katsoo pyttyyn. Pytty on puhdas, uuden veroinen. Pytyn kummallakaan sivustalla ei ole pyttyharjaa. Naulassa roikkuu yksi kukallinen käsipyyhe. Naulan ylä puolelle liimatussa muovitarrassa lukee ”avohoitopotilas”. Poliisi naurahtaa kuivakkaasti, tällä kuolleella näytti olevan huumorintajua. Ohjesääntö kieltää virkamieheltä naurun, vielä vuonna 2016 nauraminen oli sallittua. Poliisitkin harrastivat naurujoogaa, mutta ei enää, määrärahat ei riitä. Lavuaarin reunalla on pala käsisaippua, kuin uusi. Peilin hyllyllä hammastahnatuubi ja -harja. Nekin kuin uudet. Lääkekaapissa kymmenkunta lääkepurkkia. Nopealla katsomisella niissä jokaisessa on Mirja Hallasuon nimi ja ne ovat määrätty masennukseen. Yhtäkään purkkia ei ole avattu.

Kylpyhuoneen lattia on puhdas, kiiltävä. Suihkuverhossa kuviointi muistuttaa tumppujen väritystä, poliisi riisuu tumput käsistään, ja heittää ne lavuaariin. Pikkuruinen vessamatto on uuden oloinen, kuvio muistuttaa japanin lippua. Japanin lippu on poliisin mielestä maailman hienoin lippu, eikä hän tohdi astua maton päälle.

Nopeasti mies astuu takaisin eteiseen ja seuraavaksi hän on olohuoneessa. Huoneessa ei ole televisiota, pikkuisella puujakkaralla kukkaruukku, ilman kukkaa. Kahdella seinällä on suuret kirjahyllyt. Ne ovat täynnä kirjoja. Olohuoneen ikkuna on länteen. Beige sohva näyttää käyttämättömältä. Olohuoneen matto on uudehko Vasemmalla on ovi. Poliisi aukaisee oven. Makuuhuone. Siellä jokaisella seinällä on kirjahyllyt, yhtä täydet kuin olohuoneessa. Lattialla vain patja, tyyny, peitto ja herätyskello. Poliisi vetää sormeaan kirjojen selkämyksellä. Seisahtuu ja painaa valot päälle huoneeseen. Kirjat ovat kaikki järjestetty värinen mukaan. Yhdessä hyllyssä on vain keltaisen kirjaston kirjoja, kannet keltaisia. Poliisi palaa takaisin olohuoneeseen. Nämäkin kirjat ovat järjestetty värien mukaan.

Poliisi palaa eteiseen, jossa kylpyhuonetta vastapäätä on kaksi kaappia. Poliisi avaa liukuovet. Siistissä järjestyksessä s kaikki vaatteet. Takit ja paidat naulapuissa. Kengät kaapin lattialla ojennuksessa. Mies katselee kaappien luota olohuoneen kirjahyllyjä. Samalla hän saa ajatuksen. Vaatteet ovat värijärjestyksessä, kuten kirjatkin. Myös kengät ovat samoin tavoin järjestetty. Poliisi palaa ulko-oven luo. Vaatenaulakossa takit ja kengät ovat kuten edellä. Poliisi ottaa tarkistaa yhden taskun, sieltä löytyy taiteltu lappu. Lapussa lukee ”maanantai”.

Poliisi tarkistaa jokaisen takin, naulakosta ja vaatekaapista. Jokaisen takin taskussa on samanlainen lappu ja jokaisessa lukee jokin viikonpäivistä. Poliisi katselee kauan vaatteita. Henkarit ovat samanvärisiä ja koukut ottajaan päin.

Mirjan asunnon ainoat sähkölaitteet ovat jääkaappi, hella, radio ja valaisimet. Poliisi kummastelee radion olemassa oloa. Yleisradio täytti vuonna 2016 90-vuotta. Eduskunta ei nostanut kertaakaan ”Yle-Veroa”, pikkuhiljaa Yleisradio pilkottiin ja jaettiin mainosradioiden kesken.

Mirjan vaatekaapissa ei ole yhtään älyvaatetta. 20-luvulla vauvasta vaariin jokaisella on älykäs vaatevarasto. Nämä älyvaatteet kertovat kaiken säästä ja käyttäjän vaatehistoriasta.

Poliisi seishatuu eteiseen. Hän kaivaa povitaskustaan puhelimen. Hän avaa Poliisin tietokannan. Syöttää salasanansa, 1234. Muutaman näpäytyksen jälkeen hän aukaisee Mirjan kuolinsyyraportin. Kuollut on, syy epäselvä. Mirjalla ei ole ihon alla valvontasirua. Jokaisella pitkäaikaistyöttömällä on sellainen. Siruja aletiin laittaa kun Juha Sipilän kakkoshallitus aloitti toimintansa.

 

 

 

 

 

Osa 2 (Vaalit `19 )

(Dystopia, tulevaisuuden Suomi, toinen osa, itsenäinen osa))

Keskustapuolue sai `19 vaaleissa ”Kepu Jytkyn”. Eduskuntaan Kepu sai 102 paikkaa. Ensi töikseen Juha Sipilä esitti Kepuun loikannutta Juhana Vartiaista Ulkoministeriksi. Toinen työ oli keskustapuolueen nimen muutos. Kepun uudeksi nimeksi tuli Maalaisliitto, se oli yksimielinen päätös. Jopa kokoomuksen Alex Stubb kannatti ajatusta. Uudessa hallituksessa on kaksitoista miestä, ei yhtään naista. Jokainen ministeri on vähintään 55 vuotias. Sillä Sipilän mielestä kokemus on tärkeää 20-luvulla. Sipilän mielestä poliittisien broilereiden aika on ohitse.

Eduskunnasta tippuivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP. Näinen kolmen tilalle nousi Piraattipuolue (PiPu), Oikeat Suomalaiset Puolue (OsPu), Kansallismieliset Suomalaiset (KaSu).

 

 

Osa 3 (Tulevaisuuden Suomi, dystopia, oma erillinen osa)

Vaalikaudella 2016-19 ulkoministeri T.Soini sai ajatuksensa lävitse nopeutetussa aikataulussa Suomen liittymisen Natoon. Presidentti S.Niinstö ja puolustusministeri Niinistö tukivat asiaa. Kukaan muu Suomessa ei tiennyt asiasta. Samalla entinen ulkoministeri petasi itselleen ikuisuus virkaa Naton päämajassa. Soinille on povattu joka Naton pääsihteerin virkaa tai vaihtoehtoisesti rauhan Nobelia

 

 

 

 

Osa 4 (Tulevaisuuden Suomi, Muutama erilinen runo)

 

Tammitynnyri

Minä virtaan kaasun tavoin, sinä olet viski.
En minä nuorta ja notkeaa viskiä kaipaa.
Sellainen on mautonta. Viskin maku paranee 40 vuoden jälkeen.
Tammitynnyri antaa viskille ominaisen tuoksun ja maun. Muttei viskiä ikuisesti tynnyrissä säilytetä.
Jokainen vuosikerta on omaleimainen. Pohjolan viskit ovat vaaleita ja niissä on häivähdys pihlajanmarjaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Me

Sinä rakastat koivun tavoin
Viherrät keväällä, kellastut syksyllä.

Talvella pidät voiman rungossasi, keväisin purkaudut
Makea mahla sisälläsi vain keväisin kuohuaa.
Siitä voiman saat. Vartesi taipuisa, juuresi vahvat.

Minä rakastan kallion tavoin.
Järkähtämättä, sisälläni virtaa kyynelvirta. Se virta on voimani
Olen tuulen ja viileän veden hioma.

 

 

Murre, on kivijalka

Murre, sydämen kivijalka.
Vaikka kaiken he vievät sinulta, kieli jää.
Kieli tekee sinusta ja minusta elävän.
Se elää, se muuttuu ja muuttaa sinua, minuakin.
Kun olet lähellä kieltäsi, omaa kieltäsi, sydämesi avautuu.
Vierailla seuduilla, sydän saattaa sulkeutua, ei ihmisten vuoksi, vaan kielen vuoksi.
Silti, vieraskin murre, saa hymyn kasvoille, sydämen ja mielen lentoon. Se lentää meren yli, leivän perässä.
Sinä ja minä kun lähdemme tästä härmästä, kieli jää.

 

 

Meri ja leipä

Ei minun tarvitse seistä meren rannassa, jotta näkisin meren ja maan rajan.
Toisinaan raja on meissä sisällä, muttei sitä koskaan aidata.
Kun saavut, mukanasi on meri ja leipä.
Minulla on suola ja maa.

 

 

 

 

 

 

 

Sinä olet juuri keitetty kahvi

Sinä leijailet luokseni tuoksun tavoin.
Olet juuri keitetty kahvi.
Täyteliäs makusi havahduttaa unestani.
Tumma paahtoinen värisi värisyttää aistejani.
Tahdon pitkittää nautintoani, en tahtoisi ottaa sinua heti.
Haluan tuntea, joka solullani, vahvan läsnäolosi
Haaleana et kauaa viihdy, ei sinua termariin saa, pahvimuki ei ole arvoisesi.
Ei kaltaisiasi joka marketista löydä. Sinua ei halpuuteta.

 

(Muunnelma Casablanca elokuvan repliikistä)

Kuljussa on sunnuntaiaamu.
Mikähän vuosi on Pispalassa?