Jääkiekossa kuluvalla viikolla on kaksi pelajaa tapellut, siinähän ei varsinaisesti ole mitään uutta.

Tämä tappelu oli kuulemma "kunnian palautus" sekä kuuluu pelin "koodistoon"

"Kunnian palautus" on kärsinyt selkeästi iflaation. Yhtä lailla myös sanat "klassikko" sekä "legenda" ovat kärsineet inflaation.

Ymmärän kyllä kiekoilijat ,jotka ovat eläneet koko ikänsä pelkästään jääkiekolle, tietävät "kiekkoilun kulttuurista" enemmän. Toivottovasti tietävät.

Nämä "salaiset koodit" sekä "kunnian palautus" osoittaa ammattilais jääkiekon henkisen paikan yhteiskunnassa. Tämä paikka näytää olevan väkivaltaisille sekä elämäänsä turhatuneille ihmiselle suunnattu.

Kun vanhemmat maksaa lapsensa jääkiekko harrastuksen, mitä he haluavat lapsistaan tulevan? Hampaattomia kepin heiluttajia?

Tuleeko näistä lapsista, nuoria aikuisia joiden koulu on kesken ja he palauttavat kunniaa "jäisessä veri kaukalossa"

Suomalaisessa ammatilais kiekoilussa on päädytty kauas siitä ihanteesta, jota ihailtiin vielä 1970-luvulla kun Neuvostoliiton "puna kone" luisteli sekä syötteli taidokaasti jääkiekkoilevan maailman nurin.

Suomalainen ammattilais jääkiekko porukka on taantunut sinne jonnekkin historian syövereihin jossa gladiaattorit taistelivat keisarin käskystä.  Kun keisari käskee lyö pelaaja toista kasvoihin, ja sanoo päälle "keisari käski"

Suomalaiset ammattilais kiekkoilijat kun ottavat vielä muutaman taka askeleen he päätyvät apinoiden planeetalle. Siellä he lyövät kepillä vastustajansa jäähän ja lopuksi yleisö hurraa ja kivitttää kaatunnet apinan. Tätä tapahtumaa kutsutaan "kunnian palautukseksi" sekä "kuuluu pelin luonteeseen".

En kaipaa menneisyyteen, sinne ei ole paluuta. Jos palattaisin entiseen suomi olsi vielä tuleva jääkiekon maailma mestari.

Puhutaanko tulevaisuudessa  jääkiekko katsomassa "legendaarin tappelija" tai "klasikko tappelu".

No niin. oli miten oli mutta näin on