Ilmapiiri tässä valtakunnassa on sellainen äkkiä-heti-nopeasti.

Rauhallisuuson katoamassa, harkitsevaisuus on katoamassa.

Tässä kohtaa harkintaei tarkoita vanhoiliisuutta.

Toisaalta jos tulee kiire töissä se on mielestäni ammatti-taidon puutetta.

Kiire on eri asia kuin nopeasti-ripeästi, jotkut asiat pitää hoitaa ripeästi tai nopeasti, mutta harkitsevasti.

Harkintaa lisää pieniin päätöksiin, siitä voi tulla suuri nautinto.

Olisikohan Giangarlo Rosson kohtalo ollut toisenlainen jos hän olisi harkinnut toisin?