PUT PUT

Toin sulle ruusu kimput.

Sä eteeni joka päivä tiput.

En haluu että enää mussa riiput.

Voit lähtee ja viedä myös sun kamapiiput.

Laputa pois, kävele pois nuo betoniraput.

Heitän ikkunasta suun rievut sekä reput.

Suhteemme on ollut kauan kaput.

Elämä alkaa miltei alusta, kotiin jäi mä ja meidän tiput.

Heidän kanssaan syömme aamaisruislimput.>

tässä kohtaa tiput on kaksi eri merkitystä. Ja jälkinmäinen tiput voi olla vaikka lapse.

 

Neiti Face Book

Sosiaalisesta mediasta luin miten mulla menee.

Siellä kerrotiin perheeni koko, ystävieni määrä.

Suositeltiin jotain mistä saataisin pitää.

Kerrottiin mistä uutisesta pidän, tiedettiin jopa lempi lauluni.

Sivut täynnä viestejä muiden jorinoita, minunkin horinoita.

Sivulla liikkuu rock-poliisit sekä mun oma pissis tytär.

Pelot selkään puukottajista käy toteen, ne voi vetää käteen.

Kun puhuin runoudesta, leimatiin neidiksi. Kun siteerasin aku ankkaa, ylistetiin jumalaksi.

Sosiaalisessa mediassa tirkistellään yhdessä, sinä sekä minä, yhdessä tirskutaan muiden huonoa makua



>

en se ollutkaan minä, vaan.............

Matka

Turhauttavan pitkän sekä kuuman kesän jälkeen

syksy saapui. Hän jolla oli valta ajoi mut mäkeen.

Runoilun penkkiurheilija sai nyt kalutun luun käteen.

Minä olen vihainen sanoille, siitä pienen värssyn teen.

Tarkistin kaapit, muusani oli vienyt kahvin sekä teen.

Ensi tapaamisella hän toi elämääni auringon säteen.

Kuukaudet kului, sain runoihin aiheen sekä viihteen.

Jätti häirikön, nyt seison päällä hämeensillan kaiteen.

Päätin olla tekemättä viimeistä tekoa, laskin viiteen.

En turhaan murheistani valita, näen jo syksyn riitteen.

Aikamies nousi ahdingosta, annoin itselleni pisteen.

Toimin kuin vahva mies, en taipunut surumielisyyteen.

Ahaa elämyksen sain, olin valmis uuteen ihmisyyteen.
>



 
Epäselvät pienet sanat purkautuu suustani.

Ruiskukat tapetissa lakastuu, putosin puustani.

Teilasin rakkauden toimet, hän repi lihat luustani.

Yksin jäin, eipä kukaan muistanut mua kuoltuani>

viimeinen hakusessa.

14.08.2011

Topi

Ristiäisissä et saanut nimeä Sorsakoski.

Ristille ehkä tänään saavuit, lähtösi sieluuni koski.>

Topi Sorsakoski on heittänyt lusikan nurkkaan

1



"

Elämän kaari

Hänen kansssaan tein kaikki temput.

Hänen kanssaan koin rakkauden huiput.

Olimme yhdessä kuin paidat ja peput.

Naiseni löysi uuden ja antoi mulle lemput.

Nyt yksin täällä istun, vintissäni sammui lamput.

Rannoilla kuljen, kanssani on vain lasol heput.

Koetin selvitä takaisin, mua auttoi normaali eput.

Ahdigosta pääsin ylös, elämäni ilo on nyt marja reput.


>


13.08.2011

 
Vanha isäntä istui potalla.

Päätänsä paranteli Hotalla.

Elämisen jäljet näkyi otalla.
>

Hota oli Tampelaisen Star-lääketehtaan valmistama päänsärkylääke ennen Aspiriinin keksimistä. Hotaa valmistettiin 1929-1998 ensin Tampereella Star myöhemmin Turkulainen Leiras

1

kevään ihme

Hän tuli keväällä yllättäen eteeni puun takaa.

Nyt hän uuden vuoteen kanssani jakaa.

Minä petaan, hän vain päivät makaa.

Hän ei osaa kuin sekoittaa pakkaa.

Jätän hänet, suuntani on Akaa.>

neljä viimeistä kirjainta akaa, paitsi toiseksi viimeinen rivi viimeiset kirjaqimet akkaa, yksi k liikaa



 

Varis

Varis raakkuu peltikatolla.

Vanha mies istuu räsymatolla.

Voisiko heitä autaa Iranin ajatolla.

Varis sekä vanha mies yhdessä istuvat natolla>


09.08.2011

 

Aikuisten leikkejä

Aivot täynnä pelkoa,
eipä tästä tule selkoa.

Tuupasivat mut ulkokehälle,
olin aivan liian avoin hälle.

Kissan lailla jaloilleni putosin,
luulivat että verkkoja kutoisin.

Luulot itsestään liian suuret,
eipä kiusaa heitä pojat nuoret.

Talossa siinä luulin olevani hyvä,
laarissa siinä olinkin väärä jyvä.

Tavoittelivat pientä piiriä,
kohtelivat kuin hiiriä.

Sanat ja teot eivät kohdanneet,
Mulle lyötiin päähän ohdakkeet.

Usein tyydyn olemaan hiljaa,
osakseni saan tylytystä sekä vihaa

>




 
Rakastavaiset istuvat sohvallaan.
Heillä on kaikki kallellaan.

Kasvoista näkee teot kesä rakkauden.
rakastavaiset ei yksin jää myötä talvi kauden.>

kesken täytyy lähteä töihin

 

Omenapuu nimeltä Pablo Neruda

Aikuista rakkautta elokuun yössä.

Omenapuun varjoissa, aikuiset lemmen työssä

Junien pillit huutaa, pensaat heiluu.

Kuumat vartalot kietoutuu lailla käärmeen.

Yöt viilenee tummuu, äänemme villintyy.

Salaisuudet välitämme katoaa rakkauden virtaan.

Sänköisyytesi pistää sydämeni hyppimään.

Aallot kuumat voimistuu, kehot herkistyy.

Hetki keskiyön lähestyy, tunteet eläimen.

Muistin äsken viellä kauniin riimin, suudelmasi vei sen.

Tätä hetkeä ei voi kirjoittaa paperille, tämä on veteen rakasteltu viiva.

Runollisuuteni katoaa lemmen syövereihin, ihaniin.

Vaikkei ole täysikuu, teet minusta täyden miehen.

Haluni kasvaa sylissäsi, mittaamaton ilo, saapumaton suru.

Jos onnellisuus on soikea, se on meidän soikea ympyrä.

Yö kulkee ohitsemme, tuoksut aamun saavuttaa omenapuut.

He jotka tänä yönä nukkuivat ovat menettäneet maailmankaikkeuden.

Loimme uuden tarhan, ilman harhaa nousimme heikkoudesta hyvyyteen.

Väsymys ei saavu aamun valon myötä, ilo.

Kanssasi tämä yö oli ikuisuus, haluaisin lisää, vaikka jättäisit minut nyt, olisin silti onnen kukuloilla iäti.



>

liikaa luettu taas Pablo Nerudaa


 

Minun fiktiivinen elämä

Väsyneet silmät toljottaa mua peilistä.

Naamasta näkee että syvästi kadun eilistä.

Taisin pudota myös seilistä.

Pudottuani en saannut kiinni reilistä.

Liian pitkä matka on mun heilistä.



>




 

Kuubalainen yö

Tämä on meidän kuubalainen yö.
Ensinmäinen yhteinen loma.
Romantiikassa ei säästetty.
Lensinmme linnun lailla.

Arjen toimet jätettiin, unohdettiin työ.
Eroon pimeydestä, täysikuu meidän oma.
Uimme lämoöön, huolet pohjolaan jätetty.
Olimme rakkauden sekä ilon mailla.

Neljätoista vuorokautta kellot meille lyö.
Rannat kauniit, ihomme meren hioma.
Palaisimme joskus, se oli päätetty.
Juhlimme juurevasti kuin järkeä vailla.

Täytyi palata kotiin, paluumatka meitä syö.
Kotona odotti arki tylsä, ehkäpä jopa soma.
Nyt rakkautemme vihdoin on päivitetty.
Meidän elämä palasi ruotuun kuin sotilailla.>




 

hän joka nauroi vain

Naurusi oli aivan ihmeellinen.
Minusta tuli seurasssi onnellinen.

Toisinaan naurusi sai hämmentymään,
silloin jouduin tunteiden tyrmään.

Et tiennyt onko sopivaa nauraa vai ei,
kuitenkin naurusi soljui aivan kuin lei.

Vuosien kuluessa väsyin jatkuvaan nauruusi,
sain sut itkemään kun pyysin keräämään luusi

Halusin lohduttaa itkevää naistani,
mutta nauroin vain, lähdit luotani.

Yksin jäin, toivoin paluutasi luokseni,
nyt naurat toisen kanssa muruseni.


>



Siperian kukkanen

Nainen sileä säärinen puhui pelkkää moskovaa.

Yritin puhua viittomalla, esitin pohjolan miestä kovaa.

Rakastuimme nopeasti, suhteemme muistutti novaa.

Romanssi sammui kesän lailla, hän oli mulle laavaa>

pikkusen jäi vajaaksi 3 ekaa rivä viimeisen sanan kirjaimet "ovaa", viimeisen rivin viimeisen sanan vimeiset kirjaimet "avaa"



 
Ajatukseni lentää syskyn ihanissa tuulissa.

Olisitpa tässä, olisin kiinni sun huulissa.

Aamussa kuulaassa, elämä ei kulje huolissa.

Olisitpa tässä, ottaisin sut tässä tuolissa.

Autonominen ajatus, elämän iloa suolissa.

Olisitpa tässä, silmäni lepäisi sun hyvissä puolissa.

Ankea yksin olo, tyhjyys ei auta tässä salissa

Olisitpa tässä, kertoisin rakkauteni nuolissa.

Aika kului nopeasti, palasit luokseni muulissa.>

eka versio,en jaksanut pohtia viimeistä rivin sanaa tarpeeksi kauan



 

Syy sortua

Sanoja itseni pönkittämiseen käytin, runoistani rakensin itselleni vankilan.

Tuopit iltaisin eteeni täytin, riimeistäni kyhäsin välimme kiilan.

Muille väärää sormea näytin, poltin välistämme rakkauden sillan.

Arvostelu oli mulle kaunan hälytin, perustin ikioman hyvä veli killan.

Kaiken syyn sinun niskaasi sälytin, mieleni pirstoutui lailla syksy illan.

Napaani tuijotin kuin Rin Tin Tin, seisoin jalustalla jonka rakensi Ian Gillan.

En ollut sankari vaikka niin väitin, onneton reppana reunalla tuonelan.

Meinasin naruttaa itseni luona vintin, rakkaudellasi estit retken kamalan,


Onneksi sinulle tälläisenä riitin, toimit pyyteettömästi lailla jumalan.

Yhteisen lapsen meille siitin, sinun vuoksi unohdin humalan.
>


 

Joensuun metsä

Joensuussa asui aikoinaan surumielinen tätini Emmi.

Kasvastus menetelminään hänellä oli risu ja remmi.>


korni

Runossa mies korni,
Hänen kotinsa on torni.

Elämä vauhdikas miehen on värikästä,
pohtii samalla voiko runous olla täplikästä.

Unohtanut on hankkia oikean työn,
itkee hän rahattomuutaan läpi yön.

Aamukahvit juo kera reissarin
Hakemuksen täytää, saa työn portsarin.

Töistä saa potkut yhden vuoron jälkeen,
Työ tovereille huutaa "menkää mäkeen".

Jatkaa runoiliua tuskaista, rahasta viis veisaa.
Illalla avaa virsikirjan ja virrestä viis veisaa.>