Sukupolvet

Iso-isäni isä kävi sotaa, jotta vaarini voisi harjoittaa politiikkaa.

Isäni oli kierettävä merta ja myytävä tavaraa, jotta minä voisin harjoittaa maanviljelystä ja opiskella matematiikkaa

Näiden neljän sukupolven ansiosta lapseni voivat opiskella filosofiaa, maalausta, musiikkia sekä runoutta>

Jumala

Terve jumaluus.
Kaunista on jumaluus.
Talven jumaluus.
Helppoa on jumaluus.
Kiitos jumalan.>

 

Naiseni

Ensi rakkauteni oli neitsyt.
Suuri rakkauteni oli feministi.
Menetetty rakkauteni oli turisti.
Nykyinen rakkauteni on floristi.>
 

Pohjan neito

Kylmä pohjoisen tuuli puhaltaa, se kaivertaa sydäntäni.

Pohjan akka hylkää etelän hedelmät, se kaivertaa mieltäni.

Pohjoisen pojat pitäkää huoli marjoistanne, sillä etelän pojat jo käynnistelee kiesejään.

Pohjoisen pojat piilottakaa naima ikäiset tyttärenne, sillä etelän pojat jo tramppaa kohti jäämerta>

Päiväkirja unistani

Yöni kuuluu aamorille.

Olen hissillä matkaan mielisairaalaan.

Ehkä tämä onkin B-luokan rakkautta.

Päiväni on täynnä häpeää, yöni täynnä vihaa.

Poistun jokaisesta paikasta ensinmäisenä koska pelkään hylkäämistä.

Rakkaudesta runouteen, uhrasin runouden.

Päälläni on sininen satiini puku, kädessäni on punaisia pioneja.

Ei runous minua pelota, vaan arki elämä.

Aikuisten elämä on absurdia.

Katseen voima, olen kirotun hovin keisari.

Runoilijoiden korskea kenraali, olet kuin liekkien valtiatar.

Yksinäisyytesi on ystäväni, kadulta heijastuu ruskeita varjoja.

Jumalani ei ole uskovainen vaan hän on mystikko.

Tärkeintä ei ole tunteiden määrä vaan sanojen paino rakkaus rakkaus.
>


 

Minä

Olen mieluummin köyhä ja työtön runoilija kuin hyvä veli kerhon talutus nuorassa oleva koira>


 

Jebou

Silmäsi on aivan jebou.
Huulesi on kuin jebou.
Vartalosi on ihanan jebou.
Suhteemme on kuuma jebou.>

Delete

Vain runoilija voi tietää ettei runoilijakaan tiedä kaikkea.>

Rutiini rakkautta

Töistäni väsyneenä saavun.
Lapseni koulussa ahkeroi.
Vaimoni kodin hoitelee.

Rakkautemme on muuttunut rutiiniksi>

IT

Silmäsi kauniit niillä rakkauteni sait.
Puheillasi kauniilla rakkauteni veit.
Keittiössä sydämeni keitit.
Mustasukaisuudellasi järkeni heitit.
Tapasit rokkarin,sitten läksit.

Taloonmme tyhjään yksin jäin, nurkissa vain seitit.
>

Sukuni

Äiti
Pohjanmaan emäntä riski. Kulki talosta taloon nuorna.
Sielu mustalaisen, kieli pastorin, mieli linnun hällä.
Miehensä löysi turuilta, reissumiehen tärkeän vielä
Kaksin keittivät kahvit, komeasti kotiansa asutti.
Isää patisti töihin, lapset juoksutti kouluhun siellä
Kutoi sekä parsi, töissä kotona hääri ikuisesti.
Hellä vaimo, hauska äiti, surunsa kätki suvulta ain
Mieli sumeni, unohduksen laaksoon hävisi. Muistot jäi.

Isä
Humppilan humu veikko.Helppo heikki heiluja. Hieno mies.
Katseli naiset hämeen, kiersi kunnahat pohjanmaan vielä.
Törmäsi naiseen tomeraan, hämeeseen kotinsa panivat.
Vaimoaan koulutti, rahat kotiin kantoi. Ylpeili sillä.
Ehkäpä talon isäntä oli,sunnuntaisin suuteli.
Lapsia laulatti, tulkitsi tangot tunteella talvisin.
Runsaasti kittasi kahvia, keitti sumpit selkeät hän.
Viime päivät vietti kalevan-kankaalla pulujen kanssa

Veli
Vetelehti koulut, ryösti omenat naapurin. Jakoi ne.
Tyttöjä nauratti, poikia pyöritti. Kulman kingi hän
Puolusti meitä pienempiä, pakotti puhumaan totta.
Nähtyään tarpeeksi hämeen hankia, lähti merille viel.
Kiersi meret, satamat samoili. Naisille kehräsi vain.
Palattuaan maailman meriltä, takertui tampereeseen.
Kertoi tarinoita menneisyydestä, tylsistytti meidät
Syöpä kaatoi urhean miehen, hiljaisena maistoi maata

Sisko
Tarkka tyttö tuima. Ammatin hankki nuorena tyttönä.
Miehen löysi, kodin perusti, lapset käskytti vielä.
Töissä raatoi, kotona perheen eteen raatoi. Juhli harvoin.
Kotona aleni. Töissä eteni. Jätti miehen julman.
Uusi perhe filosofinen, töissä johti laumaansa hän.
Onni sekä menestys asui heillä. Eipä surua siell.
Katselivat Pyynikiltä luontoa, kokivat elämää.
Sellainen nainen tuima, elämäänsä tyytyväinen vielä

Mummu
Humppilan flikka, sepän ainoa filkka. Flikka naurava
Vähät koulut kävi, suutariksi Tampereelle tuli hän.
Suutarina huhki, kengät korjasi, korot pisti vielä
Kalevalaiset sadut kertoi, myyttisen maailma keksi.
Perheen parissa nauroi sekä joi. Tarinat keksi silloin
Metsissä kulki, marjat keräsi sekä elikot tunsi.
Eläkkeellä kiekkoa seurasi, kommareita kannusti
Sairaus jalkoihin tuli, nauraen läks Tapion linnaan

Vaari
Kemin vakava herra, lappista etelään matkasi hän.
Sähköisti hämettä, puursi pitkät päivät. Sanaili harvoin
Saunoi hullun lailla, istui vakaana kuin tonttu ukko kait.
Perheen kasvatti teoilla, huutamiset jätti muille hän.
Kaamos tahi suvi aina töisä painoi. Selkä suorana.
Koneet korjasi, autot rikkoi kaahailullaan. Ukko vakaa.
Selvisi kaahailusta onnella, eipä leuhkinut siitä.
Päivät päättyi vene retkellä koti seudulla, vapaana mieli

Täti
Tyylikäs tytsy, mimmi menevä. Konttorissa päivät on.
Aina menossa, miehiä kuljettaa. Ehkä nauttii siitä.
Kotinsa kuin varasto, yönsä viettää toisaalla ehkäpä.
Kerran muakin kuskasi, oman aikansa pantteri oli
Sileä iho tuonti tavarana virosta tuli kait.
Sanattomaksi tytsy ei ryhdy, sanoiltaan suora akka.
Tyttönä säilynyt, mieleltään kepeä, tyyliltään kaunis
Yllätti suvun, menee huomenna naimisiin.Arvaamaton

Setä
Tarinoi tempuista hurjista. Selitti tuonpuoleisen kait.
Sedän kuuluisin temppu on hyppy pyynikin pisin hyppy.
Omisti koiran tottelevaisen. Be-be unohti käskyt
Poltti kaiket päivät, raminan osasi, pelasi yöt vain.
Kekkosta äänesti, Karjalaista pilkkasi, vaalit kehui.
Vaimonsa kanssa kesät talvet riiteli, nauroivat sitten.
Talossaan hääri, jaloistaan ripeä. Ilostutti naapurit.
Kaatui haravoidessaan, ryhdikkyys hävisi. Ikävystyi.

Eno
Puuseppä raksalla, suurilla käsillä taiteili vielä.
Dartsin opetti, bilistä näytti. Taito pelin kunkku.
Jäähallissa asui, kannusti kaikkia. Katseli pelit vain.
Perheen parissa kova isä, suvulleen leppoisa ehkä.
Lähti toisen naisen matkaan. Katkeroitti perheen pienet.
Mökillään hillui, juhlat järjesti. Kepposet osasi hän
Suistui syntiin, nainen lähti. Synkisteli yksin kotona.
Matkaili Tanskaan, viimeiseltä matkalla arkussa saapui

Serkku
Kiekko mies, kissojen kanssa pelasi. Kissat tunsi kaikki.
Perhe kiersi maakunnat sekä pikku kiekko liigat suomen.
Palasi hämeen jäille, töitä sai koti nurkiltaan vielä
Lapsensa kasvatti kaukalossa, vaimonsa ruoki sieltä
Huuteli radiossa, heitteli huonekalut kotona.
Vanhemmiten rauhottui, tulisuudestaan tunnettu täällä.
Kaukalon laidalle palasi, potkut sieltä, paikka täältä.
Unelmanaan kaiketi änäri, eipä unelmat täyty

Kummi
Insinööri autoilun, tuuri juoppo hakkarin vielä.
Hoisi kummin hommat hienosti, hullut tanssit keksi täällä
Kaikki hoitui hulivilin lailla, matkat maailman läpi.
Pontikat ekat kummilta anastin, yhdessä juotiin kait.
Vanhemmat kasvatti, kummilta muut taidot opin ehkäpä.
Hulluus hiljensi juoksut, rauhottui hommat hulivilin kait.
Viina vei jalat, jätti ne lääkärille. Nauroi istuen.
Ehkäpä tuonelaan joutui, ehkäpä ei surrut matkojaan

Vaimo
Lempeä likka Lempäälästä. Langat leikkasi lemmen.
Sain parhaan paimentajan, sain parhaan sanailijan, naiseni.
Tyylikkäästi hoiteli työnsä sekä perheensä, naiseni.
Vanhempansa jätti tyttösenä, unohti julmuudet hän
Saavutti rauhan sekä älyn luovuudesta herkästä viel.
Kukaan ei kuullut sanoja kovia,herkkydellä eli.
Silmänsä avoimena piti, sielultaan iloinen vielä
Viljeli hyvää, niitti hyvää. Esimerki kaikille hän


Lapset
Kaksin kappalein. Toinen yö, toinen päivä. Hyvin ompi ne.
Toinen toimii äitinsä lailla, Toinen kulkee raitilla vain.
Sisarukset kulkee kaksin, antaa apua toisilleen vielä.
Aikuisuuden kynnyksellä seisovat jo itsenäisesti.
Äiti sekä isä ylpeinä nyyhkivät tuvassa pieness.
Toivovat hyvää lapsiensa seikailulle pitkälle kait.
Matkoillaan maata kiertää. Saavat perheet pienet, ehkä onnen.
Ei enää vanhemmat vastuuta paljoa saa, ehkä onnen

Anoppi
Suulas ja sulava nainen. Voi olla sutki savolainen.
Miestään rakastaa, perhettään rikastutti rahoillaan vielä.
Raskaat työt muille delegoi, ajattelun rouva hoitaa vain.
Ylevästi kulkee, ylpeänä kertoilee tekosistaan.
Onneaan ei kätke vakan alle. Saapi vihat niskaansa.
Eipä sure katkeruutta, jatkaa kohti tavoitettaan vain.
Saavutukset suurenee, tavoitteet lähenee. Kova nainen.
Yhteiskunta palkitsee, eipä välitä mitaleista hän

Käly
Valtiatar viileyden, viriileitä valitsee. Vieras vain.
Vuodattaa kyyneleitä, vartioi veljeään. Vanha vosu.
Kaksi miestä kainalossa, kaksi tapaa elää. Rietasko?
Moraaliltaan vapaa, muutenkin hassu tyttö. Lapsia pelkää.
Kulkee pitkin poikin, ehkäpä päässä heittelehtii hällä.
Eipä välitä muiden tunteista, tekee niin kuin tahtoo hän.
Kaataa muiden juomat kurkkuunsa, nauttii huomiosta vielä.
Hieman rauhoittunut, hidastunut muna haukan lennot vain.

Vävy
Vanttera vätys, asustelee perällä tuvan tuiman hän
Laiskat ajatukset, kovat puheet. Koneita säätää maalla.
Tuumailee kauan, lainailee osat. Tunteitaan vähättelee.
Kenties pelaa peliä salaperäistä, kuka tietää?
Missä yönsä viettää, arvailla suku voi. Ehkäpä nukkuu?
Arvioi ehkäpä muita, tunteeko vihaa vaiko mitä?
Kerran kuulin huutavan ”saatana”, kuulinko oikein huudon?
Katosi matkoillaan, sukulaiset etsii hiljaista miestä.


Appi
Seuramies suruton, eipä juuri sylje lasiinsa suureen
Laulaa sekä nauraa lasin kanssa tahi kuivin suin vielä.
Eipä tylsyyksiä latele. Muistaa jutut hauskat ja kauniit.
Hoitelee viihdytyksen juhlissa. Soittaa soittimet läpi,
Ehkäpä syntyessää nauroi ja puhui. Viihteen maestro.
Kaiketi yksin ollessaankin puhuu sekä nauraa vielä
Ikinä ei tarinoi sopimattomuuksia, aina nauraa.
Hänen hautajaisissa kuulemma itkeä ei sovi kait

Lanko
Hento sekä rento, asiallinen pentu. Luonollinen.
Eipä juuri renttuile, tutkailee lintuja. Bongaa tiput.
Haikailee maalle, kaupungissa joutuu asumaan tylysti.
Kirjottanut linnuista kirjasen. Tuntee typykät pienet.
Kaaos kodissaan, kirjoja täynnä. Siivoaa ulkona kait.
Milloinkaan ei väsy tutkimaan lintuja, päivät kukkuu viel.
Viheltelee elämänsä läpi linnun laulujakin viel
Suuret silmät, pienet aivot. Ihka oikea lintu mies hän.

Minä
Hämeen hangille synnyin. Koulut kiersin väärinpäin kaiketi.
Töitä paiskoin ravintoloissa sekä juottolat kolusin.
Vaimon löysin lihatiskiltä, hento pieni peipponen hän
Kotia rakensimme hämeeseen, tuskailimme rahoja.
Lapset vapaana juoksi, pellot kiersi sekä leikit löysi.
Töitä teimme alati, rahat kiersi kädesttä suuhun aina.
Innostuin vieraissa juoksemaan, tavarat meni jakoon meil.
Aikaa yksin kulutin, löysin uuden alun. Valheet loppui.>

Minun, minulle & minä

Olet minun.
Osoita rakkautta minulle.
Minä olen vain sinua varten.>

07.10.2010

Minä & Jorge

Synnyin Vihreässä talossa.

Naapurissa asui kaupungin koirat.

Julia-täti kasvatti minut.

Televisossa pyöri vain Maailmanlopun sota

Maytan tarina oli kohtalokas käänne

Halusin olla Puhujamies.

Äitipuolen ylistys tuotti tuskaa.

Andien mies muuttaisi minut lopullisesti.

Vuohen juhla miltei syöksi minut tuhoon, vaikka Paratiisi oli nurkan takana

Tuhma tyttö on minulle kaikki kaikessa. >

07.10.2010

Mummo

Mummo kapea.
Kuolo kalpea.

Mummo kuollut.
Kuolo nuollut.

Mummo rikas.
Kuolo hidas.

Minun mummo.
Sinun mummo.
>

Rakkauden tähden

Etsin ympyrästä kulmia.
Kaipaan rakkauteen säröjä.
Haluan muuttaa mustan valkoiseksi.
Tunteet heitän romu koppaan.
Poltan sillat.
Haluan kuulla kun lumi sulaa.
Haluan nähdä tuulen liikkeen.>

Pig Progses

Living with pig.
Living in progses>

Giuletta

Hän sytytti valot meidän varieteehen.
Rakkautemme kukoisti cabiran yössä.
Hänen Tiensä suljin.
Hänelle olin Huijari

Olin hänen valkoinen sheikki.>

syksy

Piha puussa peipponen.
Pihan värikäs tähtönen.>

 

Kapteeni O (pimeys valuu hänestäkin)

Kapteenin hauta.
Kivi tumma vino kait.
Pimeys valuu siitä.
Kapteenin tuho.
Pimeyden paluu tänne.
Pelkään valon paluuta.>

 

pihlaja puu

Peipot pihlajassa painii.

Parvi pyrähtää petäjään.
Parvekkeella patsastelen.
Paistaisinko peippoja pannulla?
Pyydystänkö peipot?
Palaan petiin, peippo paistos peruttu !!

Peipot pihlajassa painii>