Runo I

Olympialaiset:
Tuomari ja kaksi nyrkkeilijää saapuu kehään. Aluksi tuomari tarkastaa ettei ottelijat ole piilloittaneet ketunhäntää tai hevosenkenkiä varusteisiinsa.

 

Runo II

(Muunnelma Casablanca elokuvan repliikistä)

Lempäälässä sunnuntai aamulla kello 05.15.
Mikähän vuosi on Pispalassa?

 

Runo III

Minä olen lopussa, ei elämäni silti pääty.
Niin luulen, tänään.
Huomena voi ollaa toisin
Olen kulkenut Jumalien ja Perkekeiden vanavedessä.
Ei ne minua hengiltä saanut, vaikka kaiken veivät.
Ilon, oman tahdon ja uskon huomiseen.
Ja silti näen vilkkuvan valon.
Onko se varoitus vai kutsu.
Suon itselleni aikaa.
Pohdin valon sanomaa, etten hätiköiden härmästä lähtisi

 

 

Runo IV

Ennen nauroin naisten kanssa kauppalan parhaassa anniskeluravintolassa.
Enää minusta ei ole naisten naurattajaksi.
Tarkkailijana näin, eivät he naura kanssani, minulle he nauravat.

 

 

Runo V

Mamman autossa, kolme lasta, kissa ja koira.
Vaari takapenkillä muistelee Summan sankareita.
Mummu edessä viitilöi ja virkkaa.
Mamma kohta myöhässä tverrausreeneistä.
Mammalla e ole omaa aikaa, mamman paikka on istua autossa.
Kuskata lapsia, pappaa ja naapurin setää.
Naapurin setä istuu kyydissä kyllä, muttei auta mammaa renkaanvaihdossa.
Mamman auton tankki aina tyhjillään, ölljyt jäi nelostielle.
Palkaksi mamma saa paheksuntaa ja syyllisyyttä.
Ei ehdi enää ehdi saunaan saati sänkyyn.