Itsekkyyden keskiössä

 

Valehtelin itselleni. Itsekkäästi seisoin ikkunalla.

Seisoin ajattelemassa tekojani, ajattelin ahdasmielisyyttäni.


Katselin onnellisia, luulin muistavani elämäni.
Katselin yksinäisenä menneisyyttä, maailmaa epäilin.

Naamallani teot ääliömäiset, naamallani elämän laineet.

Joutavaa äänetelyä, vaikenin ilottomana.

Itseäni soimasin ilkeästi.

>

 

viime kesältä, laajennettu pidennetty. Kun harhaluulot ja noidan kehä alkaa pyöriä päässä.



 




 

 

Ennen hän osoitti rakkauttaan.

Nyt hän vain osoittaa mieltään.>

 

 


 



 

 

Minulla on ikä näkö

sekä

Ikä kuulo

ja

Iäkäs rakastajatar.>

 

 


 


...
 

 

Unessa kohtasin karhun.

Istuin omenapuussa.

Katselin karhua, kiltävää karvaa.

Ihailin karhun lempeitä silmiä.

Karhu huomasi tirkisteliän, nosti tassuaan.

Viittoi karhu mua painimaan kanssaan neilikka kedolle.

Heräsin, en päässyt painimaan karhun kanssa.>

 

älkää suotta etsikö mitää freudilaista tästä tarinasta.


 



 

 

Riimittelin itsestäni yksinäisen.

Sanailin itsestäni onnettoman.

Tarinoin itsestäni reppanan.

Etsijät lähestyy vain sankareita.>

 

 


 



 

 

Yksin sängyssäni, kylmyys.

Yksin sängyssäni, pimeys.

Yksin sängyssäni, tyhjyys.

Ei peitto riitä lämmittämään yksinäistä miestä.

Ei radion pauhu yksinäistä mieltä täytä.

Ei kuun valo riitä tuomaan valoa pimeään petiin.>

 

 



 

 

Itseäni pitelen.
Häntä kuvittelen.

Itseäni hivelen.
Häntä kuvittelen.

Itseäni häpeän.
Hänestä elän>

 

 


 



 

 

Istun Montussa niin että näen ovelle.

Oikealle seinä täynä kehystettyjä kuvia Film noir-elokuvista.

Vasemalla pöytä täynä meikattuja miehiä.

Missä viipyy mun aamun koi?

Eikö aurinkon nousu voisi jo tuoda tähteä luokseni?

Tähdet ikuisesti kulkee musta pois päin?

Onko syyllinen alkuräjähdys vai minä?>

 

 


 



 

 

Ole mulle pohjantähti.

Mä alan sun asterismiksi.

Ole runoilija ylväs,

Mä haluun sun muusaksi.

>

 

Pohjantähteä kiertää renkaan muotoinen asterismi, jota kutsutaan timanttikaulakoruksi, kirkkaimpana timanttina Pohjantähti itse.


 


:)
 

 

Viinaa mökillä join.

Riimejä huonoja hoin.

Kalevalaisen näyn koin.

Unet tähän maailmaan toin.

Uuden runon maailman loin.



>

 

 



 


 

 

Minä olen minä.

Minä haluaisin olla hän.

Minä olen pikkumainen minä.>

 

 



 

 

Huoneessani kulkee puuma.

Huoneessani tuoksuu huuma.

Huoneessani polttavan kuuma.>

 

 



 

 

Pispalan yllä täysi kuu kumottaa.

Kaksi varjoa tummana osuu näsijärven jäiseen pintaan.

Eipä kulje enää Pispalan portaissa Viita tahi Virta.>

 

 


 






 

 

Hautaan kannettiin mummu rakas.

Siellä jo vaari makas.

Matkalla pois suku jo rahat jakas.>

 

 


 



 

 

Suhteemme kuumeni hetkessä,

yhdeksässäkymmenessä minuutissa se jäähtyi.>

 

 



 

Hänelle kaikki kauniit ovet aukaisin,

Hänen kanssaan liian aikaisin laukesin.>

 

 



 

 

Olen viiden pennin runoilija,

kuljen sieltä mistä aita on jo kaatunut.>

 

Väännös Liisa Akimoff laulusta "viiden pennin paskiainen"


 



 

 

Turhaan luoksesi matkustin.

Turhaan oveasi koputin.

Turhaan kanssasi iltapäivä kahvit join.

Turhaan silmiäsi kehuin.

Turhaan huuliasi suutelin.

Turhaan kanssasi rakastelin.

Turhaan sut hylkäsin toisen vuoksi.
>

 

Jälkiviisaus & juorut pyörittää rakastajaa................



 



 

 

Sinun silmät,
huulesi.

Sinun katseesi,
sanasi.

Sinun silmiesi palo,
huultesi kutsu.

Sinun sielun peilit,
sielusi sanat.>

 

 


 



 

 

Mielessäni muutuin tuuleksi.

Puhurina pitkos-puita pitkin patikoin pohjan perille.

Tuuletarta taivuttelen, tuuletarta tanssitan.


>

 

Tuuletar tarkoittaa naispuolista tuulta hallitsevaa luonnonhenkeä tai tuulen personoitumaa. Tuulettaria on hyvin erilaisia. Tuuletar saattaa olla yksittäinen tuulenpuuska, vihuri tai tuulispää, tai tietynlainen jatkuva tuuli. Tuuletar voi myös olla tuulen jumala, jolta pyytämällä saa suotuisaa ilmaa. Tuulettaria ovat myös vanhoihin karttoihin piirretyt naishahmot, jotka puhkuvat eri ilmansuuntien tuulet maailman reunoilta. Tässä tapauksessa tietty tuuletar vastaa tietystä ilmansuunnasta tulevaa tuulta. Runonlaulaja Mateli Kuivalattarelta (1771–1846) muistiin saadussa runossa henkilö löytää etsittyään sopivan purjehdustuulen: Löysin tuolta Tuulettaren, ahavaisen armahaisen, kaunosuisen Koiterelta, Matelin matalikolta...


 

Minä (puuttuu neljäs rivi,päättävä rivi)

Sinä

Minä

Minä (taas)

hän

Cook and chil

Haudan partaalla

Pispalan kuu

Hän

Minä

Minä

Hän

Baari kärpäset

Terveet kädet

Turhaa

Minä

Uni

elämäni

Rakkaus on ikuista