EX-vaimolleni

Elämääni marssit lailla sotilaan,
Sydämeni nopeasti miehtit.

Saapaallasi mieleni painoit alas.
Sanoillasi konekivääri tulta ammuit.

Yritin pakenemista, teit minusta potilaan.
Yritin parantua mutta myrkyt keitit.

Olin sun pieni kultakalas,
Kuitenkin lähdin pois, nyt yksin sänkyysi sammuit.>
 

i
 

Nuoruus, elämäni muistot valokuvissa.
Miten tässä näin kävikään, ei niin kuin elokuvissa.

Siellä täällä elin, elämän jäljet näkyy ihon ruvissa.
Ensi rakkaus löytyi korkkiruuvissa.

En ole enää nuoruuteni haavekuva,
Eksynyt toisinaan, harvoin riehakas unikuva.

Pessinismi kadonnut varteen soratien,
Elämän Pessin ja illuusian sinusta sain.

Kaihomielisyys toisinaan päälle pyrkii.
Sen kaihon paperille vien sekä hämeen hangille.

Kauneus elämän kukoistaa,
Maaliskuinen aamu, elän vain nyt.

En aio toista kertaa elää aio, elän vain nyt.

>
 

Pimeät voimat

Rakkaus ei elä pimeissä ahtaissa selleissä.

Ajan saatossa kuitenkin me elämme selissä.

Ajattelemattomuutta tänne jouduimme.

Alistuimme lastun asemaan.

Kaiken vallan annoimme merelle ja tuulelle.

Vaikka olisimme voineet hallita suuntaa.

Emme tientenkään luonnon voimia estäneet olisi.

Miksi annoimme muiden hallita rakkautamme?

Rakkaus sumensi kaikki aistimme.

Kuitenkin ilman sinua olisin alusta alkaen ollut pimeyden poika.

Nyt olemme ainakin yhdessä täällä...........

>
 

Lounas

Onnelista kanaa lautasella,
Riisi peti viimeisenä leposijana.

Luonto häivytetään maisemasta,
Torni tornin perään, asfaltoitu laidun.

Katselen kaihoten menneisyyteen, kuvat jalot.
Viinillä unohdan nykyisyyden, humalan talot.

Olen vankina humalan, sumuun haihdun.
Aamut haaleat, toivun unelmasta.

Elämäni on pisteetön jana.
Elämäni, kana lautasella.



>
 

Minusta sinuun

Sanasi ovat Kurun mustaa graniittia.

Niiden avulla rusikoit minua, luuni murtuvat.

Vuodet vieritit niskaani, graniittisi ei sammaloitunut.

Kuitenkin huhtikuu tuli aina ja hymysi paransi minut.

Kevään auringon myötä graniittiset sanasi murenivat.

Olin kesän myötä unohtanut kun syksyn graniitti myrsky saapui.

Minä, joka talvea rakastin, pelkäsin talven tuloa.

Minut, joka pakkasta kaihosi, joka talvi mursit,

Vain koska itse inhosit talvea.

>
 

Vaihtokaupat

Naiset ja runot ovat vaihtaneet elämässäni paikkaa.

Ennen olin räiskyvä naistemies, nyt vain tylsä runopoika.

Ennen sain kaadettua naisen kuin naisen, nyt kaadan sanat paperille.

Ennen olin kaupungin tavoitelluin poikamies, nyt ei edes kustantaja enää soittele.

En sain naiseni huokailemaan onnesta, nyt vain kirjoitain haukotusten laaksaosta.

Ennen olin rakastaja rautainen, nyt olen runoilija mauton.
>
 

Helmikuun varjot

Sankari makaa alasti helmikuun hangessa.
Saavutti uuden totuuden avanossa uidessa.

Hiukkasen viiniä nauttineena katse sammaloituu.
Sankaruuden osaset taivaankanteen huurtuu.

Silloin kun pohja pettää ja menettää kaiken,
Sankari huomaa ettei ollutkaan Barbi tai Ken.

Sankari makaa alasti helmikuun hangessa.
Saavutti uuden totuuden avanossa uidessa.
>
 

Unohtamisen sietämätön keveys

En ole koskaan nähnyt rumaa perhosta,

kuitenkin piiloudun

mielettömien mielikuvien taakse.


En ole koskaan tavannut vihaista perhosta,

silti järjestelen

turhat sanat jonoon älyttömään.


Ne perhoset jotka olen nähnyt

tai tavannut ovat kadonneet.

Teeskentelen silti

muistavani kaiken kauneuden.>
 

25.02.2012
 

Huhtikuu on kuukausista julmin

Aurinkoa, huutavat pohjoisen noita-akat.
Mutta minä pidän talven pimeistä öistä.

Hellettä, huutavat pohjoisen vilukissat.
Mutta minä pidän pakkas aamuista.

Lehteviä puita,huutavat pohjoisen riutuvat runoilijat.
Mutta minä pidän lumen tuoksusta.

Käden lämmintä meri-vettä, huutavat pohjoisen peikot.
Mutta minä pidän avantouinnista täysikuun aikaan.



>
 

24.02.2012