Minä

 

Oppiaineeni oli virastokieli.

Työpaikkani on kielivirasto.>

 

 


 



 

 

Aivoni ronkki muistojen risukasaa,

Unohdettuja ajatuksia, karvaita aamuja.

Särkyneitä kippoja, naisia turhamaisia.

Omituisia työ aikoja, rikkinäisiä autoja.

Ystäviä iloisia, runon kehyksiä.

Sateisia kala retkiä, vappuisen haaleat kaljat.

Olisipa elämä kirja, kirja jossa aluksi olisi aivan käsittämätöntä tekstiä.

Sitten kirja jota voisi ahmia hullun laiila, huomaten että tarina kulkee liian nopeasti.

Lopuksi kirja voisi rauhassa pölyttyä toisen kirjan vieressä, viimeinen sivu ei olisikaan tyhjä.>

 

eka versio...........


 



 

 

Riimini paikkansa löysi.

Kohtaloni ompi puu ja köysi>

 

 


 


 

 

Työvuorolista seinälle, uupunut mieli seinälle

Vuorotyöt listatiin, tekijää tuskin muistettiin.

Työtä vuorotta listassa, tekijä on ehkä pistoksissa.

Listasit työ vuorot, sait vain muiden huurot.


>

 

eka,


 


:
 

 

Istuin pimeällä vintillä.

Ajatukset kuin vanhalla hintillä.>

 

 


 



 

 

Hämeen juntti,

eipä juuri heilu puntti,

heiluisi jos olisi huntti.>

 

 



 



 

 

Eipä kelvannut hämeen jurot.

Taloonsa päästi alfa uroot.

Yksin taas vetelen aamu puurot.>

 

 


 



 

 

Yksi mies hänet elättää.

Toinen mies hänen uumansa herättää.

Minulla hän sielunsa rippeet kerätää.>

 

 


 


 

 

Pesin hänen pyykit, suotta täälä kyykit.

Vaivoin pudotin kilot, kielsin itseltäni ilot.

Tiesin että näin kävisi, hän sielustani hävisi.

Suotta häntä aloin etsiä, sain ravata pitkin metsiä.

Yksinäiseen taloon saavun, ylleni vedän kuoleman kaavun.>

 

 


 



 

 

Hän löysi rakkaakseen alfa uroon.

Mä raskain askelin kävelen puroon.>

 

 


 



 

 

Hänellä on keimalevat lanteet, minulla vain notkeat ranteet.

Hänellä näyttävät sääret, minua täyttää sääkset.

Hänellä on muikea suu, minulta sanat ei tuu.

Hänellä hiuksillaan lunta, hänestä vain näen unta.>

 

 


 



 

 

Hän kaataa kaikki maakunnan tuoreet ja terveet puut.

Kaadettuaan metsän, metsurin lähdettyä

laho-puu seisoo yksinäisenä tuulisella avo hakkuu aukiolla.

>

 

 


 



 

 

Vanha isä.

Aamulla yskii.

Päivällä rykii.

Illalla pieree.

osa päivä sairaus

on muuttunut koko päiväiseksi>

 

 


 



 

 

Hän on hyvä työssään.

Hän on hyvä äiti.

Hän on rohkea.

Hän on kaunis.

Hän kirjoittaa hyvin.

Hän on empaattinen.

Hän ottaa kenet haluaa.

Voi miksi katkeruus asettuu taloksi??>

 

Miksi olen saanut pienen ja katkeran sielun?


 



 

 

Hän on kuin kallio, rakastan hänen järkähtömyytään.

Hän on kuin karhu, rakastan hänen jokaista murahdustaan.

Hän on kuin sirkka, rakastan hänen jalkojensa ääntä.

Hän on runoilija, rakastan hänen jokaista sanaansa.>

 

 


 


 

Jos olsin runoilija, rakastaisin häntä riimeillä.

Jos olisin kirjalija, rakastasin häntä lauseilla.>

 

 


 



 

 

Valo käyttää metrin matkaan kaksisataa yhdeksänkymmentä yhdeksän miljoonaa seitsemänsataa yhhdeksänkymmentäkaksi tuhatta neljäsataa viisikymmentä kahdeksan sekunnin osasta vain yhden.

Paljonko tarvitaan rakkauteen?>>

 

metrille vahvistettiin nykyinen määritelmä Pariisissa pidetyssä Yleisessä paino- ja mittakonferenssissa (CGPM, Conférence Générale des Poids et Mesures) vuonna 1983. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1⁄299 792 458 sekunnissa.



 



 

 

Puumalla kuuma uuma.

Sulattaako tuo lämpö iki-roudan sydämeni ympäriltä?>

 

no, hulluja on joka junaan. osa on jo matkalla. osa seisoo asemalla eikä uskalla lähteä...


 

 

Istuin busissa, ajattelin kuumaa puumaa.

Vaihdoin työ vaateitta, uneksin hänen uumastaan.

Täytin salaatti pöytää, muistelin rouvan munkkeja.

Pesin lattiaa, suunnittelin matkaa luokse leidin. >

 

Miehen aivoihin ei mahdu kuin yksi ajatus :)


 

 

 

Ensin rakkautemme oli visiönääristä.

Nyt rakkautemme on lineaarista.>

 

Luin raporttia sumalaisten koulu järjestelmästä. Raportissa mainittiin monta kertaa visionäärisyys ja lineaarisuus :)


 

me

Töissä

Hän

rakkauden mitta

Olisinpa

Hän

Minä

Isä

Metsuri

jos olisin

puro

minä

Puuman kolme miestä

puro II

Minä

Minä

Sinä

 

Matka