Olen asunut samassa kerrostalossa yli 20 vuotta.

Osan naapureista tunnen kohtuullisen hyvin. Toiset naapurit pitää tiukasti huolta siitä ettei haluakaan että heidät tunnetaan.

Yksitäisiä kertoja olen ollut naapureilla kylässä, käynti kerrat liittyy kahvin juontiin, kerran jopa olen jopa naapurin kanssa nauttinut tiukkaa viinaa.

Kun talon toisessa päässä asuva isäntä täytti 70-vuotta, hän oli hankkinut 2 todistajaa ajokortiinsa jotta saisi taas uusittua sen, minä olin kaiketi kolmas todistaja siihen "kuponkiiin" jotta ajolupa jatkuisi 70 ikävuoden jälkeen.

Myös herran rouvalle allekirjoitin samanlaisen kupongin kun rouva täytti 70 vuotta.

Olen pihassa myös neuvonut 85-vuotiasta leski-rouvaa kännykän käytössä, meillä on samanlaiset kännykät. En ole mikään nörtti mutta kun on samanlaiset kännykät osaan "neuvoa" sen käytössä.

Myös ollessani Tampereen kauppahallissa töissä sain myös auttaa ja neuvoa  minua vanhempia ihmisiä kännykän käyössä

Tälläiset pikku toimet on sellaista yhteisöllisyyttä johon haluan osallistua,haluaisin yhteisöllisyyden lisääntyvän. Naapuri-apu lisää naapuri-sopua. haluaisin talkoita olevan muuloinkin kun syksyllä lehtien harvavoinnissa tai keväällä kun 2 penkkiä kannetaan ulos.

Olen kesäisin ihan vain huvikseni tehnyt talo-yhtiön pihalla olevaan "grilliin" tehnyt tulen, kyllä joku naapureista tulee aina juttelemaan "tulen palamisesta"