Järvi

Aallot hio haljennutta kiveä.

Eilen ja

viisituhatta vuotta.

Tuuli, on se jolla on tahdonvoimaa.>
 

 



 


Tuuli sekä aika, ihminen vai
karheana hiekkana pyörimässä
jaloissa.

Suuri totuus ehyenä tekstinä.


 

Luonnon raadollisuutta

Siellä missä vaahtera huojahtelee,

siellä mun mieleni liitelee.>
 

 


 


Kun joku toisille merkityksetön
sanoo suurta, sen tahtoo
taittaa Runoksi.

Ei siksi, että tulisi ymmärretyksi,
van että monet kuljettaisi tajuntaansa.

Kaikkein vähäisemmästä lopulta herää suurin.


 

negaatio

Lähti perheen pää.

Muilta murtuu jää.>
 



 

Syksy vai kevät

Miksi kevät on neiti?

Miksi syksy on rouva?

Vaikka molemmat syntyy samana päivänä kun on tarkoitettu.

Miksei kukaan nai neiti kevättä?

Miksi vain syksy on naitu?

vuodenaika syrjintää?>
 

 


 


Kirjoittaja, jossa viipyy vahva persoona,
rohkeus, omaehtoisuus, mikä
Runossa tuntuu.



 

Kahden teorian kuilussa

Se on menoa,

kun parisuhdeteoria

ja

suhteellisuusteoria kohtaa.>
 

 

 


 

Vesi on voitehista vanhin,

lieneekö paras.>
 


 

 

Syyspäiväntasaus

Luonto ei ole koskaan aikaansa edellä.




>
 


 

 

Vettä ja muuta

Katosin,

kaatosateen tuolle puolen.

Kukaan turha,

ei turhaan etsinyt.>
 

 

 



 

Se päivä

Kuuntele kun universumi laajenee,

katso illan hämyyn.

>
 

 


 

Se lehti, joka tuli luokseni

Vaahtera jakoi pihaan punaiset lehdet,

Saman teki koivu, mutta kultaiset.

Lehden tiputus, nautintoaika.

Nauti syksyisin, kaipaa keväällä.>
 

 


 


 

Kotini

Kotini, Pielinen.

Siellä olen monimielinen.>
 

 

 


 

Toinen toiseudesta

Katsele universumin laajentumista, kuuntele kun tähdet lentävät ohitsesi.

Katsele liitutaululta pyyhittyjä sanoja, kuuntele kun äärettömyys seisoo virelläsi.

Katsele syksyn saapumista, kuuntele täyden kuun tyjentymistä.

Katsele metsän huminaa, kuuntele jäiden lähtöä joen uomasta.

Katsele kylpyveden likaantumista, kuuntele kortttitalon romahtamista.

Katsele kiihkoilijan kokoamaa ryhmää, kuuntele itsensäpaljastajan riisutumista
>
 

 


28.08.2013

Kerro mielipiteesi runosta
Lisää runo suosikkeihisi
 


Viimeset kaksi riviä ovat niin oivaltavia, että ihan hirvittää.>
Arvostelija: Jonkun muun
06.10.2013

 

Elämyteollisuus

Elämys, miksen käyttäsi sitä

voimanlähteenä, hyvään.>
 


 

 

Toivo

Se on virta joka toisinaan vie.

Toisinaan jättää virtattomaan paikkaan.>
 

 

 


 

Se toinen aika

Hauskuus ja tylsyys,

ovat elämänterän

kaksi puolta.

Hauskuus viiltää haavat nopeasti ja syvästi.

Tylsyys vain hinkkaa vereslihalle ihon>
 

 



 



 

Aika ei paranna

Eilen luonani olit..

Enkelistä seuraava..

Tänään olet poissa..

Aika ei korjaa haavojani..

Olisko aika lähteä.>
 

 

 



 

siellä jossakin

Olin unessa Roomalainen konsuli.

Ylläni kultaa ja purppuraa.

Heräsin, ja ylvaltani suli.>
 

 



 

Elokuun ellit

Istuin elokuussa iltaa.

Olin perustamassa yksinäisyyden kiltaa.

Sitten tuli eläämääni elli.

Vieressäni hän vuosia kelli.

Elämä ei ollut pelkkä kiviselli.

>



 

Raikkaus

Syksyn jälkeen on talven aika.

Luonani halla ja routa odottaa,

ulospääsyä.

Halla ja routa kohta kirmaavat

ulkona, lailla nautojen.>
 

 

 



 

Lunta tupaan (odotellessa)

Elokuun varjot jo kesän reunalla odottaa.

Siellä myös jo revontulet loimottaa.>