Olen itse omistanut lemmikin 22 vuotta.

Neito papkaijjan sain "lahjaksi" siskoltani. Hänellä oli Neito Kakadu pariskunta.

Siskon lintu-pariskunnalle syntyi vuonna 1987 kaksi poikasta. Toinen meni siskon työ kaverille ,toinen minulle.

Toinen lintu kuoli jo vuonna 1988, minun lintu kuoli kesällä 2010.

En erityisemmin ole "eläin ihmisiä". "Kaupunkilais tyyppinä" mielestäni eläimet kuuluu metsään tai maalle.

Olen aina asunut kerrostalossa. Tottunut kaikenlaisiin ääniin sekä tapahtumiin.

Itse en ottaisia kissaa tai koiraa lemmiksi, vaikka asuisin "maaseudulla".

Jos perheessäni olisi kissa, sitä ei KOSKAAN päästettäisi ulos. Koska kissa on peto, eikä se kuulu pohjoismaiseen luontoon.

Jos perheessäni olisi koira, niin opettelisin hankimaan riistaa ja koirani olisi sellainen jota hyödynneitäisiin metsästyksessä.

Nyt kuitenkin pääsi tapahtumaan tapaus joka "risoo".

Kävin paikallisella luonto-polulla jossa juoksi vastaan kaksi "mopsin" näköistä rakkia. Ne haukkuivat jaloissani. Arastelen koiria.

Katsoin rakkien toden näköistä omistajaa, hän ei tehnyt elettäkään ottaakseen rakit pois jaloistani.

Sanoin tyypille "ota rakkisi kiinni". Ne eivät totelleet omistajaa, vaikka hän nimitteli niitä.

Ei minua häiritse kissat,koirat,käärmeet,papukaijat,hevoset,lehmät tahi muut elikot.

Vaan lemmikien omistajat, jotka useasti vaikuttavat tyhmemmiltä kuin heidän "rakkaat" lemmikit.

Tampereen aamulehdessä oli kesällä 2010 yleisön osasto kirjoitus jossa kirjoittaja vaati lemmikkin ostajille "lemmikin osto lupaa" tai "lemmikin käyttö koulua" .

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, ei kuka tahansa "idiootti" saa ostaa/omistaa lemmekkiä.

Aurinkoista sunnuntaita......................