Vajoan varjoihin

Vankina vallankäytön,
Uhrina runotytön.

Sanojen aavikolla,
Keltainen ruusu.

Kampesin itseni jalustalle,
Pudottakoot ne joiden sanat painaa.

Itsekyyteni johti tänne,
Ajopuuksi en ryhdy, lastuja sanojen virtaan vuolen.

Rikokseni olkoon herkyys,
tuomioni langettakoon runoni.

kuvat menneisyydestä,

sinusta,

turhaa.
>
 

 

Maaliskuun valo täytää sydämeni,
Talvi liian nopeasti piiloon meni.

Tunnen olevani taas maailman vahvin nalle,
Kevät jyskyttää suonissa, korvissa soi Ahosen Kalle.

Miten jo odotan syksyn pimeitä iltoja,


Kevät, valloitit muut taas,
>
 

 

Kevään valo

Hämärän hetki.

Maaliskuinen retki.

Rakkauden maailma.

Ihosi lämpö, katseesi hellyys.

Loit keskelle maailmaa omasi.

En pelkää kanssasi enää kuolemaa.

Kevään valon toit luokseni, kukat kevään myös.

En halua hallita sua, olet hallitsematon hellydessä.>
 

 

Julkkinen rakkaus

Sängyssäni makaa Andy Warholin näköinen nainen,

Tiedän jo nyt että tämä rakkaus ei kestä kauaa,

Tai korkeintaan viisitoista minuuttia.

Olen aina toivonut tapaavani Marilyn Monrepoon.
Kuitenkin aina löydän nämä karvattomat naiset.

10-luvun pelko on karvat, miksi luonnollisuus häivytetään.

No, onneksi on edes yksi joka osoitaa kiintymystä,

tämä vartti on mun ikuisuus.
>
 

 

Vaihtoehto

Maaliskuinen aamu tää
Mies istuu puistonpenkillä,
Silmistä näkyy elämä.

Hattu on harmaa kuten pää,
Maailmankuva muokattu Jenkillä,
Olisiko Lapin sodan syytä tämä.

Ei voi sotaa syyttää,
kun ei halunnut sille lenkille,
Marskin miehet haukkuu "mies jämä"

Elämän päivistään paras päivä hää,
Vuosi siitä ja syntyi poika Kille,
Eipä tullut pojasta rämä.

Yhteiskunta ei välitä kun päätä hurtaa jää,
Tietä näyttää valtio toipuville,
Kuka muistaa uhrit nämä.
>