me

 

Sinä olet mulle taivas.

Kotiimme toit rakkauden laivas.

Riimeillänikö luulit naivas?

Sanoillani hautasi kaivas.

Usein toit julki vaivas.

Hän lähti ja kotimme tyhjäksi raivas.>

 

eka versio, hakusessa lause rakentet.


 



 

 

Suhteemme oli alussa kuin lintukoto,
meidät yhdisti kimmpa toto.

Nyt rakkaasta ei näy varjoakaan,
mulle ei jäänyt verhojakaan.>

 

 


 



 

 

istuimme kuistilla

ja

järvi on blinckstilla>

 

joille pakko-ruotsi on pakko-pullaa, he voivat hakea pakko-paitansa. niin blinckstilla on peilityyni.


 



 

 

En tahtoisi kohtaloa kullervon.

Naiseni lähti, tahtoi olla von.

Uutta kultaa kaipaan,
tarjolla lämmin syli sekä murre savon>

 

 




 

 

Heitin sängylle takkini,
lattia vei housuni.

Suussa maistui rakilta,
kehut tuli sakilta.

Tovereiden kanssa vehtasin,
turhaan rahaa kinusin.

Vaimo noitui mut kumoon,
Illalla veti mua kuonoon.

Aamulla mestarit unohtuu,
vaimo toiseen vaihtuu.

Mksi mua väheksytään,
juurikaan en moiti ketään.

Eipä tapahtunut niin kuin pakinoin,
yksinäisyyteen patikoin.

Eilinen päivä,
Unohtuu häivä.>

 

 


 



 

 

Hän houkutteli mut seikkailuun.

Mutta jättinkin mulle käteen vain luun.>

 

 


 


 

 

Eräs iltapäivä,
kaipuun kuuma häivä.

Eräs kahvihetki,
kaipuun kuuma retki.

Eräs ihminen,
Kaipuun kuuma loinen.>

 

 


 



 

 

Ei sada sydämeeni enää räntä.

Alinomaan ajattelen vain häntä.

Jos hän jättää mut,

Silloin painaa mut maahan maailman mäntä.>

 

 


 

 

Suhteemme alku oli sillkkaa rokkia.

Suhteemme on noussut uudelle tasolle,

Kaikki aikamme on nyt pelkkää barokkia.>

 

 


 



 

 

Ruorissa pärjää ruori-juoppo

Tangossa pärjää tanko-juoppo.

Tuurissa pärjää tuuri-juoppo.>

 

Voi että kun on hauska nauraa muiden kustannuksella. Miten se raamatun lause menikään "näkee rikan toisen silmässä, muttei malkaa omasssaan"


 


 

Runoilin hänelle riimit kehnot,

Hiihdän kotona jalassa reinot.

Eipä auttanut tyyli keinot.

Mielessäni pyörii hänen sydämen painot.

Ehkäpä runoilen hänelle riimit Leinon.

Hän kuule vain riimit john lennon.>

 

 


 


 

 

Makaan laiturilla, katselen tyyntä järven pintaa.

Katseeni osuu kaislikoon,

Siellä lepää iso haiku.

Haiku on järven kuningas, vanha haiku.

Se tuntee kaikki järven haiut,tangat joka trokeet.

Järven syvissä osissa viihtyy trokee,

sepä ei kaikille sanan saalistajille taivu.

Herään laiturilla äidin huutoon "SYÖMÄÄN">

 

 


 


 

Olin ennen pilleristi,

Nyt haluaisin olla prosaisti.>

 

 


 



 

 

Onko runon tarkoitus on liikuttaa rakkautta vai rakastajia?>

 

oliko se Leonardo Davinci joka sanoi jotain raamatusa,ihmisyydestä ja maailmasta


 


 

Sinisiä pisaroita valuu ikkunassa.

Valahdan lattialle, pelkään varjoja sielussani.

Madot syö ajatuksia, kelltaiset lehdet tippuu postilaatikkoon.

Synkkä retki muistoihin, tuulen huuhtoma mieli kaikkoaa.

Sinisiä pisaroita valuu ikkunassa.>

 

 


 


 

 

Värivalokuva vuosikymmenten takaa,

Mies nojaa autoonsa, taustalla tyhjä mattoteline.

Miehellä hiukset töttöröllä, suussa tupakka rulla.

Mihin nuokin hiukset on kadonnut, samaan paikaanko kuin hänen kaunis hymy?

Nurmikon ruoho kellertää, liekö samaa keltaista kuin miehen krakassa?

Tarkasti kun katsoo kuvaa, auton kone pelillä näkyy sanomalehti.

Hakisinko suurennuslasin, voisinko nähdä mikä päivä siinä lukee, tai

Näkyisipä otsikko..

Auto on anglia, rekkarissa lukee HOG-75, mustalla pohjalla.

Voisinpa nojata vielä tuohon autoon, voisinpa kammata hiukseni vielä noin...

Mitäpä mahtaa kuvan esineistä olla jäljellä??

Mies, mattoteline ja kauhtunut villapaita.

Haen kauhtuneen villapaidan, seison pelin edessä kuvan miehen lailla....

Kyynel, ilman liikettä. Olenko kaivannut edes ihmisä näin....

Raavas mies itkee kellertneen nurmikon perään...>

 

 


 


 

 

Päätin olla sanomatta mitään, samalla sanoin kaiken.

Unohdin kirjoittaa, samalla kirjoitin kaikenlaista.

Rakastaa en halunnut, rakkaus jätti tulematta.>

 

 


04.03.2011

 

 

Hän on perheemme aivot.

Minulle jäi perheen airot.>

 

Toiset soutaa, toiset osaa pitää perää.


 



 

 

Romanttisempaa.

Kauniimpaa.

Runollisempaa.>

 

Oliko se Olympia-aate "voimakaammin,pitemmälle & korkeammalle". Kari Suomalainen kirjoitti jossain "vähemmän, hitaammin & rumenpaa"


 



 

 

Aivoni ronkki muistojen risukasaa.

Joutavia ajatuksia, joutomailla kävelyä.

Sateisia kalaretkiä, pilven päällä tanssia.

Turhamaisia sukulaisia, avuliaita naapureita.

Tyhjiä viini laseja, täysiä naisia.

Omalaatuisia työ-aikoja, virallisia tekoja.>

 

Lasse Heikkilän runoa muistellen


 

Matka (muakattu)

 

me

minä

Valokuva

Kevät retki

 

 

 

Minäkin

Onko se taantuma

minä

hänen luonaan

hän

 

Minä

me

me